Pistäydyttiin moikkaamaan, mäykky ja minä. Toi kaveri on ihan mun kaksoisolento, ja onkin saanut sen vuoksi pitää vanut mahassaan. Pehmomäykyn sain Kalle-kamulta joululahjaksi.
Ei olla hetkeen kirjoiteltu, kun meillä on aina niin kiire. Joskus on niin kova kiire, ettei ehdi tulla pois peiton alta ennen kuin lähtee hakemaan aamupalaa...
On ollut myös kiire testata uutta unipussia, johon mamma ompeli päälliset. Kettukangasta mäykyille!
Tässä mä vähän huilaan ja toivun. Otin nimittäin pasillin kennelyskää matkaani, ja sitä piti köhiä hetki peiton alla pois. Sen jälkeen onkin taas virtaa riittänyt, tassuissa ja päänupissa. Voitte kuvitella, että taas meillä on kiire. Minä ohjaan ja mamma tulee perässä, jos kerkee.
